Kauppisten suvun historiallisia asumuksia
Kauppi eli Jaakko/Jakob on asunut keskellä Suomea Joroisten ja Pieksämaan rajalla sijaitsevassa Valkeamäen kylässä tilalla, jonka nimi on ollut Kauppila, joka on löydettävissä Maanmittauslaitoksen kansalaisen karttapaikasta nimellä Laurila. Täällä Valkeamäen-Hällinmäen seudulla aivan Kauppilan naapurissa on Vanhapaikka, joka oli myös Kauppis-esivanhempien asuinpaikka. Talojen välillä kulki Savonlinna - Pieksämäki - maantie.
Vanhin kirjallinen dokumentti Kauppisista on 1400 – luvulta. Sen mukaan vanhin tiedossa oleva Kauppi eli Jaakko/Jakob on elänyt 1300 – luvulla. Jakob – nimestä päätellen hänen on täytynyt syntyä vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan jälkeen. Tuota ennenhän Savo kuului ortodoksiseen Novgorodiin ja ortodoksit saattoivat antaa vain heidän pyhimyskalenterinsa nimiä. (Ahlstrand). Todennäköisesti Kauppi saapui Valkeamäen seudulle alkuaan Vuoksen seudulta Karjalasta. On sukututkimuksen kannalta strategista, milloin Karjalasta on lähdetty. Nimittäin muinaiskarjalaiset käännytettiin ortodoksiuskoon 1100 – luvulla, siihen asti he palvelivat omia luonnonjumaliaan. Novgorod vei ensin oman uskontonsa alueelle ja sitten vuonna 1278 otti alueen haltuunsa. Ruotsi teki ristiretken Karjalaan vuonna 1293 ja perustettiin Viipuri.
Keskiajalla maaseudun talonpojat muodostivat Suomen suurimman väestöryhmän. Suuri osa pinta-alasta oli erämaata, joita asuttivat lappalaisiksi kutsutut ja ainakin osittain saamenkielinen väestö, ne eivät kuuluneet minkään valtakunnan alueisiin. Satakuntalaiset, hämäläiset ja karjalaiset kilpailivat parhaista metsästysmaista. Kirjavaa keskiaikaa voi tarkastella siirtymällä nuolella kartalla eri vuosina. http://keskiaika.kansalliskirjasto.fi/
Valkeamäestä Kauppiset ovat levittäytyneet lähinnä vesireittejä pitkin eri suuntiin. Hankasalmella on jo vuosisatoja ollut Kauppis - keskittymä. Paavo Ollinpoika (n. 1505 – 1560) saapui Venetmäkeen (Vieru) and Suolivedelle v. 1530 metsästys- ja kalastusalueilleen.
Kantatilan rajat on merkitty karttaan Hankasalmen Kauppisten sukukirja II, sivulla 4. Kantatilaan kuuluneet suvun asuttamat tilat on siihen merkitty (tilat 1, 2, 3, 11 ja 15) sekä muut suvun keskeisimpien tilojen päärakennusten paikat Hankasalmella. Numerointi on asutushistorian mukainen.
Karttasivu löytyy pdf-tiedostona vasemmasta palkista.
1. Vieru ent. Venetmäki nykyisen Pieksämäen Venetmäen kylässä aivan Hankasalmen rajalla. Vierussa sijaitsi kantatilan päärakennus. Tänne Paavo Ollinpoika (noin 1505 - noin 1560) saapui perhekuntineen noin vuonna 1530 ja josta siirryttiin Suolivedelle asuttamaan Suoliniemeä ja Vanhaa Hallaa.
2. Suoliniemi, Suolivesi. Lohkottu kantatilastaVierusta. Tila oli suuruudeltaan 1600 ha. Tilasta tehtiin maakauppoja 1800-luvulla metsäyhtiön kanssa Liisa Niilontytär Kauppisen (perhe nro 1558) ja Elias Matilaisen jälkipolven toimesta, jolloin sen omistus siirtyi pois suvulta. Päärakennus paloi noin vuonna 1900. Uusi päärakennus, täsmälleen samanlainen kuin nykyinen Hallantupa Hankasalmen museokylässä, oli rakennettu Armisveden rannalle Katajarantaan. Ks. artikkeli Isonvihan aika Suoliniemessä. KauppisViesti 2_2021.
3. Halla, Suolivesi. Lohkottu kantatilasta Vierusta, suuruudeltaan 800 ha. Vanha hirsinen päärakennus, rakennettu 1600-1700 - luvulla, on siirretty Hankasalmen Museokyään 1960 - luvulla ja sen ylläpitäjänä on nykyisin Hankasalmen kotiseutuyhdistys. Suolivedellä Hallan lahdella sijaitsee edelleen Vanha Halla elinvoimaisena ja on suvun omistuksessa.
http://www.hankasalmi.fi/matkailu/kotiseutumuseo.html
4. Riukula, Hankavesi. Pekka Laurinpoika (n. 1675-1714) oli tullut Pääniemestä Riukulaan vuonna 1698 ja toimi isäntänä isoon vihaan asti kuollen sodassa. Hänen jälkipolvensa toimivat isäntinä 1900-luvulle asti, jolloin Juho Paavonpoika (1845-1905) menetti tilan. Uudeksi isännäksi tuli Kalle Flyktman. Juhon tyttären Helmi Sofian lapsia olivat Juutilaisen veljekset Aarne ("Marokon kauhu") ja Ilmari, hävittäjälentäjä.
Riukulasta lohkottiin Lautakota - niminen tila Aatami Pekanpojalle ja kaksi torppaa: Löytömäki Juho Aataminpojalle ja Pyssymäki Paavo Paavonpojalle (1746-1813).
Päärakennus paloi päivää ennen ennen sen purkamista postin ja marketin tieltä.
5. Pekkala, Hankamäki
6. Pääniemi, Hankavesi. Lauri Tapaninpoika (noin 1630-1678) tuli isännäksi noin vuonna 1674 Suoliniemestä. Hänen äitinsä, Tapani Tapaninpojan vaimo, oli Pääniemen Laulaisten perillisiä. Lauri toimi isäntänä vain vuoteen 1678 asti, jolloin hän luovutti isännyyden vävylleen Lauri Lintuselle.
Pääniemi siirtyi Kauppisten omistuksesta 6.4.1895 kun Juho Kauppinen (1824 - 1912) myi tilan 5000 mk:n kauppahinnalla August Warikselle Rautalammilta, puoliso Wilhelmiina Juhontytär Savolainen Kärkkäälästä. (Ilmoitus Keskisuomalainen 16.4.1895). Emil Juhonpoika (s,. 1860) muutti Mäenpäähän, Ville Juhonpoika (s. 1864) Miehikkälään, Adolf Juhonpoika Kauppinen (1865 - 1946) muutti perheensä kanssa Hakalaan, Hankaveden Niemelän torppaan Rnro 6) Ristimäessä. (Tiedot puutteellisia, poimittu Hankasalmen haaran sukukirjasta ja Suomen maatilat kirjasta).
Päärakennus on myyty Oksalansaareen, jonne Pääniemestä Juho Kauppisen sisko Maria (s. 1829) oli avioitunut Juho Juhonpoika Pöyhöselle (s. 1829).
Sittemmin Pääniemeä ovat asuttaneet Jalkaset vuodesta 1917 lähtien. Pääniemessä on nykyisin vain kesäasukkaita. Alkuperäisiä rakennuksia ei ole.
7. Kovalanaho, Hankavesi
8. Ollila, Kylmämäki
9. Piatta, Hankamäki
10. Keskinen, Hankamäki
11. Iivo ent. Uusi Halla, Venetmäki, nyk. Pieksämäki
12. Lautakota, Hankavesi. Tila lohkottu Riukulasta Aatami Pekanpojalle (1771-1838). Perhe nro 1571. Tilan nimi myöhemmin Peltoniemi. Hänen pojalleen Juholle (1819-1867) perhe nro 1574, lohkottiin Riukulasta oma torppa nimeltä Löytömäki. Hän menetti torpan vuonna 1865. Paavo Aataminpojalle (1829-1893) perhe nro 1581, lohkottiin oma tila nimeltä Kyntöaho Lautakodan tilasta.
13. Lahtomäki ent. Kauppila, Kovalanmäki
14. Kieriniemi, Hankamäki. Tilan vanhimmat rakennukset ovat 1700 -luvulta ja uusimmat 1900 - luvun alkupuolelta. Rakennukset muodostavat avoimen neliönmuotoisen pihapiirin. Pihapiiri kuuluu maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympätistöihin Keski-Suomessa. Martti Pekanpoika Kauppinen oli tullut Pekkalasta asuttamaan Kieriniemeä noin vuonna1800 vaimonsa Vappu Viinikaisen (Finne) kanssa. (Ahlstrand 2004)
15. Rieska, Pieksämäki Ihalaiskylä. Tilan rakennukset siirretty Helsinkiin Seurasaareen 1960 - luvulla. Tila on tunnettu nimellä Rieska kautta aikain, mutta se on Selkämä - niminen kotiseutumuseossa. Museokylään siirretyt rakennukset rakensi Matti Heikinpoika Manninen. Manniset ovat asuttaneet Rieskan tilaa vuodesta 1842 lähtien. Tila kuului Rautalammin Suoliveden kylään (Wihtamäki nro 3) ja sen alkuperäinen asuttaja oli Kauppisten tyttären (Liisa Niilontytär) poika isonvihan (1713-1721) jälkeen. Ks. artikkeli Rajanvetoa kantatilalla 1500-1800 - luvuilla. KauppisViesti 2_2021.
Vuoden 1561 maarekisterin mukaan Paavon jälkeen kantatilaan ovat kuuluneet seuraavat talot: Suoliniemi, Venhesmäki, Kuusmäki, Venheenaho, Ristiniemi, Vitsanniemi, Suoliveden pään itäpuoli ja Kivimäki. Ne ovat pääasiallisesti kaikki vielä tänä päivänäkin samannimisiä.
Vanhapaikasta Kauppisia siirtyi pohjoiseen ja luoteeseen vesireittejä pitkin Viitasaarelle, Kannonkoskelle ja Halsualle.
Viitasaaren, Kannonkosken ja Halsuan haaran sukukirja julkaistiin sukujuhlassa Viitasaarella vuonna 2013. Työn alla on julkaisun aikaan ollut oma sukuselvitys Halsuan Kauppisista, joten julkaisussa on tästä haarasta hyvin vähän tietoja. Halsuan haaran kantaisä on Antti Heikinpoika (elänyt noin 1562-1607- ). Antti oli syntynyt Karstulan Pääjärvellä ja muuttanut Halsualle vuonna 1580. Hänen isänsä Heikki Paavonpoika (noin 1540-1577) oli toiminut veljensä Antti Paavonpojan apuna Niinilahdella ennen siirtymistään lampuodiksi eli vuokraviljelijäksi Karstulan Pääjärvelle. (Ahlstrand 2013. Viitasaaren, Kannonkosken ja Halsuan sukukirja. s. 88).
Suur-Viitasaaren alue mainitaan ensimmäisen kerran kokonaisuutena vuonna 1559 nimellä Pihtipudas. (först Pichtipudhas) Uudisasukkaita oli tuohon aikaan 22. Vuonna 1560 on mainittu uudisasukkaina Paavo Paavonpoika Kauppinen Niinilahdella ja Lauri Paavonpoika Kauppinen Keihärinkoskella sekä Olli Paavonpoika Kauppinen Saparoniemellä, joka sijaitsi lähellä Kauppisten toisen sukuhaaran myöhäisempää asuinpaikkaa Niskalaa. Olli Kauppinen oli siellä isäntänä vuoteen 1574, mutta tämä sukuhaara sammui miespuolelta todennäköisesti Olliin seuraavan isännän ollessa hänen vävynsä Pekka Matilainen.
Viitasaaren seutu oli Hämettä eikä savolainen uudisasutus ollut itsestäänselvyys. Savolaisilla ei olisi ollut sinne mitään asiaa ennen kuin Ruotsin valtio takavarikoi ne erämaat, joille hämäläiset eivät asettuneet. (mm. Ahlstrand 2013, Minkkinen 2016) Ruotsin valtio oli peruuttanut vuonna 1405 maatilojen verovapautuksia ja silloin luotiin pohja maaverotukselle. Uudisasutustoiminta oli keino lisätä verotuloja; erätalous ei tuottanut verotuloja, sen sijaan peltoviljelys tuotti. Niinpä alueelle tulleet uudisasukkaat olivat pääasiassa verotalonpoikia. Koko Rautalammin hallintopitäjän alueella uudisasutuksen ekspansion vaihe päättyi vuonna 1571, Viitasaarella jatkui 1580-luvulle. (Minkkinen 2016).
Kauppiset Ylä-Savoon 1600 luvun alussa
Vanhastamäestä, joka kuului Vesulahden pitäjään, Kauppisia siirtyi kohti itää 1500 - luvun alussa. Leppävirralla on edelleen Kauppilanmäki ja Kauppilan talo. Itä-Suomessa harrastettiin kaskiviljelyä. Toisin sanoen sankka metsä kaadettiin, kuivatettiin yksi-kaksi vuotta, poltettiin ja tuhkaan kylvettiin naurista tai ruista. Kaski antoi hyvän sadon 5-6 vuotta. Sen jälkeen oli etsittävä uutta kaskimaata. Oli selvää ettei tällainen viljelystapa mahdollistanut monelle lapselle omia tiloja. Siksi tila jäi yleensä vanhimmalle pojalle ja nuoremmat saivat etsiytyä muualle.
Leppävirralta saapuivat eräalueilleen Ylä-Savoon perheineen veljekset Riekki ja Jussi 1600-luvun alkupuolella. He asettautuivat Vieremän Kauppilanmäelle. Miltei kaikki Ylä-Savon Kauppiset polveutuvat heistä. Ylä-Savon Kauppisten kantapaikka on Kauppilanmäen Rapakon talo, jota viljelee jo 16. sukupolvi
